"olin perhosenkevyinen
leijuin ulos ikkunasta
työnsin syrjään valheet
raivasin todeksi mutkat
en pelkää, en näkkiä
en ukkosta, en huomista
unitilassa veden ruohot
ojentavat vanojaan
älkää käännelkö rannan kiviä
kivennuoliaiset nukkuvat"
Runoissa kuljetaan
- muistoista ja unista tähän päivään
- humoristisesta totiseen
- kantaaottavasta absurdiin
- kivistä ja kallioista, kaloista ja kärhöistä
Tämä on toinen runokirjani.
Ensimmäinen Mistä minä tietäisin
ilmestyi viime vuonna.
Riitta Komppa
Olin ensin innostunut valokuvauksesta. Se johdatti minut kirjoittamaan: osallistuin kurssille, jossa kuviin liitettiin lyhyitä tarinoita. Yllättäen tekstini alkoivat hakeutua runon muotoon.
Siitä lähtien olen kirjoittanut. Löytyi maailma, josta minulla ei ollut aavistustakaan.
Olen aina lukenut paljon, mutta runoja ja kertomuksia kirjoitin viimeksi murrosikäisenä. Olen lähtöisin Satakunnasta, opiskelu toi minut aikoinaan pääkaupunkiseudulle. Asun nykyisin Vantaalla. Ennen eläkkeelle siirtymistä työskentelin lähes 40 vuotta IT-alalla asiantuntija- ja päällikkötehtävissä.
elämänkaari muistot unet ikääntyminen Luonto