Ensimmäisen luokan ala-asteen opiskelijana halusin olla viileä. Rouva Mauser oli opettajamme.
Hän asui aviomiehensä kanssa opettajan talossa lehman vieressä.
Yksi kolmesta istui aina tulisija vesilaivalla. Tässä talossa ei koskaan ollut lämmin. Siegbertin setä joko istui lieden lähellä tai hän poltti käsin rullatut savukkeet ja istui tungosta keittiön pöydässä. ”Stern” -lehti makasi aina täynnä olevan tuhkakupin vieressä tinaisessa kahvikupissa. Siegbertin äiti kampasi säännöllisesti hiuksiaan ja katsoi itseään valetun pesualtaan peiliin. Hän lauloi
Oli vihdoin kesä. Siegbertillä oli ajatus rakentaa keinotekoisen lannoitepussin teltta pihalle lantukivun viereen. Erotimme tyhjät pussit toiselle puolelle ja liitimme useita muovipusseja pyykkipoikkeilla. Laitamme tällä tavalla tehdyt suojapeitteet yhteen rakennetun puurungon päälle ja asetimme joitain juuttisäkkejä lattialle. Talon lammaskoira Rex tarkkaili meitä odottamassa. Illan tullessa sytytimme uuden leirimme taskulampulla. "Se on hienoa", Siegbert kertoi meille. Kolmen nukkuminen keinolannoitteesta tuoksuvassa teltassa oli minulle muuta kuin miellyttävää. Muoviseinät alkoivat hikoilla vähitellen. Muovin ja lannoitteen sekoitus vieressä olevan lannan kanssa tuli yön aikana sietämättömäksi. Päätin keskeyttää telttatoiminnan ja jätin hyvästit vieressä olevasta kodikkaasta sängystäni. Tunnin kuluttua veljeni Bernhard tuli kotiin ja makasi raapimalla selkäänsä sängyssä. Isoäitimme sanoi vain tietävänsä heti, ettemme pysty kestämään itse tehdyssä teltassa aamuun asti.
Hänen huoneisto oli ensimmäisessä kerroksessa.
Eräänä iltapäivänä, kun kävelin kylän läpi isoäitini kanssa kauppaan, Frau Mauser katsoi ulos ikkunasta.
Isoäitini piti minua kädestä.
Näin opettajani.
Koska olin itsepäinen jo pikkupoikana, repin itseni pois isoäitini kädestä jatkaakseni yksin kävelemistä.
Isoäitini oli voimaton.
Ego varmisti, että menin yksin kirkkaan punaisella päällä.
Seuraavana aamuna koulussa opettaja puhui minulle siitä ja nuhteli minua siitä.
Olin hyvin häpeissään sitä. Toivon, että eri kansat voivat elää yhdessä rauhassa. Hyvä antaa pieneltä, paha ei monelta.
Wolf Rieteriki
Holz macht dreimal warm.
Beim Sägen im Wald. Beim Holzhacken daheim und beim Schüren im Winter.
Ich bin mit meinem Zwillingsbruder im Holzlager angekommen. Dürres Buchenholz lag sorgfältig aufgestapelt vor uns.
Es war dunkel in dem langen gang zwischen der Schmiede und dem Wohnhaus unseres Großvaters. Leise und einander zuflüsternd begannen wir damit die Holz Scheide auf unsere Schubkarre zu laden.
Auf einmal hörten wir Schritte. "Wer stielt mein Holz".
Edes kukko ei kiristä kun annat käskyn Die Zeit liegt immer vor uns Better a small gift than a big promise The wise man is betrayed only once The time is always ahead of us Cleanliness is better than work